On vuosi 1805. Venäläiset huolestuvat Euroopan tilanteesta, kun Napoleon Bonaparte hyökkää Itävaltaan. Sodan pelko nousee puheenaiheeksi jopa aristokraattisen Anna Pavlovnan illanvietossa, jossa vieraana on useiden suurten aatelisperheiden herroja ja rouvia. Kun itse ruhtinas Bolkonski saapuu juhliin, kysyy Anna Pavlovna häneltä: 'Aiotteko lähteä sotaan, ruhtinas?'
Ja sotaan on ruhtinaitten lähdettävä.
Maailmankirjallisuuden klassikko Sota ja rauha kertoo viiden aristokraattisen suvun edesottamuksista Napoleonin hyökätessä Venäjälle vuonna 1812. Bezuhovit, Bolkonskit, Rostovit, Kuraginit ja Drubetskovit joutuvat keskelle omien motiiviensa ristitulta, avioliittojen ongelmia ja sodan kauhuja. Tolstoi kysyy yleismaailmallisia kysymyksiä niin ihmisten mielihaluista, elämän tarkoituksesta kuin hyvästä johtajuudestakin.
Leo Tolstoi (1828–1910) on venäläisen realismin kulmakiviä ja yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista. Hänen pääteoksensa Sota ja rauha (1865–1869) ja Anna Karenina (1875–1877) kuuluvat maailmankirjallisuuden pidetyimpiin kirjoihin. Monilahjakas Tolstoi ei kaihtanut lisätä teoksiinsa yhteiskunnallisia ja uskonnollisia näkemyksiään.