” Kongon satumaailma on hyvin rikas. Suvusta sukuun on kerrottu taruja, myyttejä, tarinoita ja satuja. Joskus on satu tai tarina lyhennetty sananparreksi, jonka rikas tausta vaihtelee kertojan esitystavan mukaan.
Asian ytimestä, joka voidaan ilmaista muutamin harvoin sanoin, afrikkalainen kertoja lähtee kuvaamaan kuuntelijoilleen inhimillisiä heikkouksia ja hyveitä, uskonnollisia käsitteitä ja ympäröivää luontoa.
Kuuntelijat kokoontuvat piiriin kertojan ympärille. Ja kun hän kuvailee elottomia esineitä, kuten esimerkiksi ruukun sirpaletta tai afrikkalaisia elämiä ihmisten symboleina, ovat kaikki mukana. Hänen ei tarvitse selittää, mikä on kalebassi — kurpitsan tai kurkkukasvin kuivattu kuori. Kuulijat tuntevat yhtä hyvin nimeltään tarinoissa esiintyvät suuret puut sekä tavallisimmat eläimet.
Afrikkalaisen kertojan kuvausta ei voi suoraan kääntää. Sitä pitäisi selittää liian paIjon. Minä sen sijaan olen koettanut käyttää afrikkalaisen kertojan metodia. Lähimpänä vaikuttimenani on ollut yrittää kuvailla Kongon kansan elämää ja ympäristöä lapsille ja — niin kuin toivon — myös varttuneemmille lukijoille.
Aineiston näihin satuihin olen suurelta osalta saanut kahdelta tarinankertojalta nykyisestä Kongon tasavallasta (Brazzavillestä). Ensimmäinen heistä, Monsieur N`Zaba Philippe, on babambe-heimoa. Hän on monet vuodet toiminut aluejohtajana Dolisien lähetysalueella. Toinen on Mensieur Pomo bambamba-metsäkansaa, heimoa, joka kuuluu bakuta-kansaan. Muutamia satuja olen poiminut Kongon kirjallisuudesta.
Göteborg, Bertil Söderberg — Jan-Olov, Kerstin, Per ja Mats”
